Hyvinvointialue palvelee yli sataatuhatta Etelä-Karjalaista. Iso asiakasmäärä tuottaa väkisinkin valtavan määrän dataa kuten potilastietoa ja taloudellisia numeroita. Vaikka tietoa on paljon, on hyvinvointi alueen oma tiedon analysointi kapasiteetti melko vähäinen. Todennäköisesti osittain tämän takia esimerkiksi säästömallit teetettiin ulkopuolisella konsultilla.
Tiedon analysoinnista olisi paljon hyötyä, koska sen avulla voidaan ohjata toimintaa tehokkaampaan ja järkevämpään suuntaan. Numeroita oikein tulkitsemalla on mahdollista ohjata terveydenhuollon resurssit niin, että pienemmällä vaivalla saadaan terveempiä ihmisiä. Mielestäni hyvinvointialueelle tulisi palkata ainakin yksi henkilö, joka on erikoistunut tämänkaltaisen datan analysointiin.
Hyvinvointialueella tehdään jo nykyisellään ulkopuolista tutkimusta. Uskoisin kuitenkin, että tutkimusta voisi aina tehdä enemmänkin. Tiivistämällä yhteistyötä entisestään paikallisten korkeakoulujen kanssa hyvinvointialue voisi saada uusia hyviä käytänteitä tutkimuksesta. Mielestäni olisi mahtavaa, jos esimerkiksi hyvinvointialueen aiheita löytyisi sankoin joukoin lopputyöaiheiden listauksista. Olisi myös hyvä, mikäli aiheita olisi saatavilla laaja-alaisesti eri alojen osaajille. Muun muassa LUT-yliopiston uudelta yhteiskuntatieteiden linjalta voisi tulla varsin mielenkiintoisia uusia avauksia tutkimuksen kautta.
FI 
EN